Palvelun hyödyt
Halusimme selvittää, miten uudenlainen senioripalvelumme vaikuttaa ikäihmisen ulkoiluun, fyysiseen aktiivisuuteen, yksinäisyyteen ja elämänlaatuun.
Gubben palvelu nostaa todistetusti viikottaisten ulkoilukertojen määrää kaksinkertaisesti*
*Tutkimuksia toteutettiin seitsemässä eri kunnassa: Kuusamossa, Kauniaisissa, Vantaalla, Raahessa, Uudessakaupungissa, Naantalissa sekä Aurassa. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt asuivat kotona ja heidän keski-ikänsä oli 82 vuotta. Dataa saatiin 67–76:lta henkilöltä. Tutkimusaineisto on kerätty vuonna 2022 kuntapilottien yhteydessä toteutettavista vaikuttavuustutkimuksista. Pilottien kesto vaihteli 3–12 kuukauteen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi.
Ulkoilu on ihmisen perustarve ja ulkoilemattomuus uhkaa toimintakykyä. Ulkona liikkuminen parantaa fyysisen toimintakyvyn lisäksi ikäihmisen elämänlaatua ja itsemääräämisoikeutta. (Ikäinstituutti 2015c).
Viikottaisten ulkoilukertojen määrä yli kaksinkertaistui 2 kuukauden Gubbe-käyntien myötä. Ulkoilukertojen määrä alkoi lisääntyä merkittävästi heti ensimmäisestä Gubbe-käynnistä lähtien.
-p-1080.png)
Kaatumispelon sekä liikkumiskyvyn ongelmien takia moni ikäihminen ei pääse liikkumaan ulos kodistaan ja rajoittaa liikkumistaan (Ikäinstituutti 2015 a; Merchant ym. 2020). Gubbe-käynnit mahdollistavat raikkaasta ulkoilmasta nauttimisen ja tuovat turvaa ulkoiluun.
Ulkoilevien määrä lisääntyi palvelun myötä merkittävästi. 80 % niistä ikäihmisistä, jotka eivät ulkoilleet ennen Gubbe-käyntien aloitusta, alkoivat ulkoilemaan Gubbe-käyntien myötä vähintään kerran viikossa.
Mitä useammin ikäihmisellä on mahdollisuus ulkoiluun ja liikkumiseen, sitä parempi on hänen terveytensä taso (Ikäinstituutti 2015 b).Päivittäisillä askelmäärillä on todistettu yhteys muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon, alaraajojen lihasvoimaan sekä hyvinvointiin (Harada ym. 2017). Gubbe innostaa ikäihmistä ulkoilemaan myös Gubbe-käyntien ulkopuolella.
Gubbe-käynnit hyödyttävät myös ikäihmisiä, jotka jo ulkoilevat. Yli kolme kertaa viikossa ulkoilevien ikäihmisten määrä yli kolminkertaistui Gubbe-käyntien myötä.
Gubben palvelu nostaa todistetusti viikottaisten liikuntakertojen määrää kaksinkertaisesti*
*Tutkimus toteutettiin kolmessa eri kunnassa: Kuusamossa, Kauniaisissa ja Uudessakaupungissa. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt asuivat kotona ja heidän keski-ikänsä oli 81 vuotta. Dataa saatiin 22:ltä henkilöltä. Tutkimusaineisto on kerätty vuonna 2022 kuntapilottien yhteydessä toteutettavista vaikuttavuustutkimuksista. Dataa on kerätty pilottihankkeen alku- ja loppupisteessä. Pilottihankkeiden kesto oli Kuusamossa ja Kauniaisissa 6 kuukautta ja Uudessakaupungissa 5 kuukautta.
-p-1080.png)
Säännöllisesti liikkumalla turvataan arjessa pärjääminen ja ehkäistään kaatumisia. Jo kevyehkö liikunta vetreyttää, edistää verenkiertoa sekä parantaa rasva-aineenvaihduntaa. (UKK-instituutti 2019.)
Yhteensä viikoittaisten liikuntakertojen määrä yli kaksinkertaistui 2 kuukauden Gubbe-käyntien myötä. Liikuntakertojen määrä alkoi lisääntyä heti ensimmäisestä Gubbe-käynnistä lähtien.
Liikkumattomuus on jopa neljänneksi suurin kuoleman riskitekijä (WHO 2009) ja sen aiheuttamat haitat ovat verrattavissa tupakointiin (Lee ym. 2012). Viikon vuodelepo voi surkastuttaa lihasvoimaa jopa 25 % (Timonen 2007). Gubbe-avustaja kannustaa ja auttaa liikkumaan.
Liikkuvien määrä lisääntyy palvelun myötä selvästi. 70 % niistä ikäihmisistä, jotka eivät liikkuneet ennen Gubbe-käyntien aloitusta, alkoivat liikkumaan Gubbe-käyntien myötä vähintään kerran viikossa.
Yli 65-vuotiaiden tulisi harjoittaa kestävyyden lisäksi tasapainoa, venyvyyttä ja lihasvoimaa pari kertaa viikossa sekä pyrkiä kevyeeseen liikuskeluun ja istumisen tauottamiseen mahdollisimman usein (Ukk-instituutti 2019). Gubbe-käynneillä liikutaan monipuolisesti toimintakykyä kehittäen, ikäihmisen toivomalla tavalla.
Gubbe-käynnit hyödyttävät myös ikäihmisiä, jotka jo liikkuvat. Yli kolme kertaa viikossa liikkuvien ikäihmisten määrä lähes kolminkertaistui Gubbe-käyntien myötä. Useimmiten käynneillä tehtiin yhdessä porras- ja tuolijumppaa, venyttelyä sekä kävelyä.
Yli puolet kokivat Gubbe-käyntien vähentävän yksinäisyyden tunnetta*
*Tutkimus toteutettiin kolmessa eri kunnassa: Kuusamossa, Kauniaisissa ja Uudessakaupungissa. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt asuivat kotona ja heidän keski-ikänsä oli 81 vuotta. Dataa saatiin 22:ltä henkilöltä. Tutkimusaineisto on kerätty vuonna 2022 kuntapilottien yhteydessä toteutettavista vaikuttavuustutkimuksista. Dataa on kerätty pilottihankkeen alku- ja loppupisteessä. Pilottihankkeiden kesto oli Kuusamossa ja Kauniaisissa 6 kuukautta ja Uudessakaupungissa 5 kuukautta.
Sosiaalisen eristyneisyyden, vähäisen sosiaalisen tuen ja yksinäisyyden tiedetään vaikuttavan heikentävästi elämänlaatuun etenkin ikääntyessä (Freak-Poli ym. 2022), jolloin säännöllisten ja saman henkilön käyntien merkitys korostuu.
Tutkimuksessa keskusteltaessa Gubbe-käynneistä yli puolet osallistujista keskittyi sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yksinäisyyteen liittyviin teemoihin. Yli kolmasosa kertoi, että Gubbe-käynneissä kaikista mielekkäintä oli yhdessä oleminen, inhimillisen kontaktin lisääntyminen ja yhdessä käydyt keskustelut.
“Gubbe-käyntien antaman inhimillisen kontaktin myötä tuntuu, että olen saanut elämäniloni takaisin.”
“Tunnen oloni virkeämmäksi, kun sain seuraa ja elämäni ei tunnu niin yksinäiseltä.”
“Gubbe-käynneistä on ollut apua, sillä gubbe on auttanut kotihommissa ja olen päässyt ulos, mitä en aiemmin ole voinut tehdä.”
Gubben palvelu vaikuttaa todistetusti positiivisesti elämänlaatuun*
*Tutkimus toteutettiin kolmessa eri kunnassa: Kuusamossa, Kauniaisissa ja Uudessakaupungissa. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt asuivat kotona ja heidän keski-ikänsä oli 81 vuotta. Dataa saatiin 22:ltä henkilöltä. Tutkimusaineisto on kerätty vuonna 2022 kuntapilottien yhteydessä toteutettavista vaikuttavuustutkimuksista. Dataa on kerätty pilottihankkeen alku- ja loppupisteessä. Pilottihankkeiden kesto oli Kuusamossa ja Kauniaisissa 6 kuukautta ja Uudessakaupungissa 5 kuukautta.
.png)
WHO:n määritelmän mukaan terveyteen liittyvällä elämänlaadulla tarkoitetaan yksilön kokemaa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista terveydentilaa.
Elämänlaadun eri osa-alueita voidaan jaotella seuraavasti: liikuntakyky, näkökyky, kuulo, hengitys, nukkuminen, syöminen, puhuminen, tavanomaiset toiminnot, muistin toiminnot, vaivat ja oireet, masentuneisuus, ahdistuneisuus, energisyys/elinvoimaisuus. Ikääntyessä terveyteen liittyvässä elämänlaadussa korostuvat etenkin elämän merkityksellisyyttä kuvaavat ulottuvuudet, kuten elämästä nauttimisen ja onnellisuuden kokemukset (Heimonen ym. 2017).
Etenkin tavanomaisten toimintojen suorittamisessa, vaivojen ja oireiden kokemuksessa, sekä mielialassa tapahtui positiivista kehitystä.
-p-1080.png)
Palvelun aloitus onnistuu tyypillisesti alle viikossa.
